Suomalaiset kirjatnuoliLuonnontieteet. Matematiikka. LääketiedenuoliLääketiede. TerveydenhoitonuoliHoitomenetelmätnuoliLääkehoito. Lääkeaineoppinuoli

Ikäihmiset ja lääkkeiden käytön moninaiset maailmat Acta Universitatis Tamperensis; 900 Acta Electronica Universitatis Tamperen

PAINOS LOPPU
kirjakuva
Hinta Hinta: 33,22 €
Kirjailija(t) Lumme-Sandt Kirsi
ISBN 9789514455247
Kustantaja Tampere University Press. TUP
Kieli fin
Sivumäärä 304
Julkaisuvuosi 2002
Koodi
Nettikaupassa Painos loppu
Linnankadulla Painos loppu
Länsikeskuksessa Painos loppu
Hämeenkadulla Painos loppu

Lääkkeet ovat yksi nykylääketieteen keskeisimmistä keinoista hoitaa, lievittää, parantaa ja ehkäistä ihmisten vaivoja ja sairauksia. Suurin osa yli 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää jonkinlaisia lääkkeitä. Lääkkeiden avulla moni ikäihminen voi ylläpitää tyydyttävän toimintakyvyn ja elää hyvää elämää.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa itsenäisesti asuvien ikäihmisten (yli 65-vuotiaiden) lääkkeiden käyttöön liittyvistä seikoista. Tavoitteena oli selvittää millaisina lääkkeiden käyttäjinä ikäihmiset nähdään ja millaisia ovat heidän omat käsityksensä lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää lääkkeiden käyttöön liittyviä logiikoita ja maallikkokäsityksiä. Ymmärtämällä paremmin ikäihmisten lääkkeiden käyttöön liittyviä merkityksiä ja toimintaa terveydenhuollon ammattilaisten ja ikäihmisten läheisten on helpompi ymmärtää heitä ja tukea heidän omaa toimintaansa.

Tutkimuksen aineistoina olivat sekä hoitomyöntyvyyttä käsittelevät tieteelliset tekstit että ikäihmisille suunnatut lääkemainokset ja kaksi haastatteluaineistoa, joissa ikäihmiset puhuvat lääkkeistä. Tutkimuksen perusteella syntyi kuva moninaisesta ja osittain ristiriitaisestakin lääkkeiden käytön maailmasta. Nykypäivän ikäihmisten lääkkeiden käyttö tapahtuu erilaisten käsitysten, uskomusten ja auktoriteettien ristipaineessa.

Terveydenhuollon piirissä potilaat nähdään usein passiivisina hoidon kohteina, jotka riittävästi informoituina noudattavat annettuja lääkeohjeita. Usein unohdetaan, että vaikka huono hoitomyöntyvyys näyttäytyy lääkärin kannalta irrationaalisena, se saattaa kuitenkin olla potilaan kannalta katsoen rationaalinen teko ja lääketieteellinen tieto on vain osa siitä tiedosta, jota he käyttävät päätöstensä pohjana.

Lääkemainoksia pintatasolla tarkasteltaessa näyttää, että suhtautuminen ikääntymiseen on muuttunut positiivisemmaksi. Mainoksissa on siirrytty negatiivissävytteisestä rappeutumisen ehkäisemisestä korostamaan energisyyden hankkimista ja säilyttämistä. Mainokset viestivät, että voi olla nuorekas ja energinen vaikka olisikin kronologiselta iältään vanha. Toisaalta vaatimus yksilön omasta vastuusta terveyden, nuorekkuuden ja elämänilon suhteen on kasvanut. Oikeilla pillereillä saavutettava onnellinen ja terve vanhuus tehdään mainoksissa ei vain tavoiteltavaksi vaan myös velvollisuudeksi.

Analysoiduista haastatteluaineistoista toinen käsitti 151:n 90 vuotta täyttäneen tamperelaisen elämäkertahaastattelun lääkkeitä käsittelevät osiot ja toinen viisi focus group-keskustelua 65-85-vuotiaiden tamperelaisten ja valkeakoskelaisten parissa (N=34). Kaikki haastateltavat olivat itsenäisesti asuvia. Haastatteluaineistoissa esiintyi rinnakkain puhetapoja, joista toisissa korostettiin lääkärien auktoriteettia ja asiantuntemusta ja toisissa luonnonmukaisia hoitomuotoja ja omaa aktiviisuutta. Haastatellut ikäihmiset korostivat moraalisesti oikeanlaista suhtautumista lääkkeisiin. Lääkkeiden käyttöä piti perustella monin tavoin. Perusteluja tarvittiin silloin, kun lääkehoito ei toteutunut lääketieteen vaatimusten mukaan sekä silloin, kun oletettiin, että se ei ehkä kaikilta osiltaan täyttänyt maallikoiden moraalisia odotuksia. Haastateltaville oli tärkeää tuoda esille arvostuksensa lääkäreitä kohtaan, mutta yhtä tärkeää oli tuoda esille se seikka, että he eivät käytä lääkkeitä turhaan. Mahdollisimman vähäisen lääkkeiden käytön korostaminen ja sen perusteleminen olivat olennainen osa lääkkeiden käyttöön liittyvää puhetta. Siitä huolimatta, että lääkärit nähtiin lääkkeiden käytön asiantuntijoina, lääkkeiden käyttäjät korostivat omaa aktiivisuuttaan lääkityksensä suhteen. Ikäihmisillä ei välttämättä ole lääketieteellistä tietämystä sairauksista ja niiden hoidosta, mutta heillä on tietoa omasta arjestaan, jossa lääkkeitä käytetään. Olemalla itse tarkka ja aktiivinen lääkityksensä suhteen, maallikoilla on mahdollisuus samaan aikaan sekä turvautua lääketieteen apuun että kontrolloida itse lääkkeiden lopullista käyttöä. Tasapainoilemalla lääkäriin turvautumisen ja maallikoiden parissa moraalisesti arvokkaaksi koetun vähäisen lääkkeiden käytön välillä, voidaan rakentaa kuva järkevästä lääkkeiden käyttäjästä. Tämän tutkimuksen itsenäisesti asuvat ikäihmiset rakensivat puheessaan itseään aktiivisina, omista asioistaan parhaiten tietävinä ja niistä päättävinä lääkkeiden käyttäjinä.

Ostoskori


Ostoskorisi on tyhjä

Värien selitykset:
Myymälän hyllyssä.
  Hankintatuote, saatavuus saattaa olla epävarma.
 
 
  Painos loppu, myös kustantajan varastosta tai tuote ei ole tilattavissa kauttamme.
 
 

Kirjatiedustelut:
info@kansallinenkirjakauppa.fi
puh. 02-2831020

Toimistotarvikkeisiin:
info@kansallinenkirjakauppa.fi
puh. 02-2831030

Ajankohtaista

Facebook
0.36
Turun Kansallinen Kirjakauppa