Suomalaiset kirjatnuoliTekniikka. Teollisuus. Käsityö. Maa- ja metsätalous kotitalous. Liiketalous. LiikennenuoliMaa- ja metsätalous. Elintarviketeollisuus. BiotekniikkanuoliMaanviljely. Puutarhanhoito. HyötykasvitnuoliVihannes- ja juureskasvitnuoli

Terästeollisuuden kuonat perunanviljelyssä


kirjakuva
Hinta Hinta: 68,22 €
Kirjailija(t) Hiltunen Lea
ISBN 9789524871396
Kustantaja MTT
Kieli fin
Sivumäärä 33
Julkaisuvuosi 2007
Koodi
Nettikaupassa Saatavuus varmistettava
Linnankadulla Saatavuus varmistettava
Länsikeskuksessa Saatavuus varmistettava
Hämeenkadulla Saatavuus varmistettava

MTT Ruukissa selvitettiin vuosina 2004-2007 terästeollisuuden tuottamien kuonien vaikutuksia maan pH- ja ravinnetilaan sekä perunasadon määrään ja laatuun. Kenttäkokeessa verrattiin teräskuonan sekä Raahesta ja Koverharista peräisin olevan masuunikuonan eri käyttömääriä. Kuonat levitettiin hajalevityksenä kasvukauden 2004 alussa ja niiden vaikutuksia seurattiin kolmen kasvukauden ajan. Kokeissa käytettiin perunalajikkeina Sabinaa (2004) ja Van Goghia (2005 ja 2006). Kuonat vaikuttivat maan pH- ja ravinnetasoon ominaisuuksiensa mukaisesti. Teräskuona nosti maan pH:ta ja kalsiumpitoisuutta tehokkaammin kuin masuunikuona. Masuunikuona puolestaan sisältää enemmän magnesiumia kuin teräskuona, ja tämä näkyi kohonneina maan magnesiumpitoisuuksina. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen pH- ja ravinnetasot alenivat ja käsittelyjen väliset erot pienenivät. Kuitenkin vielä neljän vuoden kuluttua kuonien levityksestä suurimpien teräs- (10 ja 50 t/ha) ja masuunikuonamäärien (60 t/ha) vaikutus näkyi kohonneena maan pH:na ja kalsiumpitoisuutena. Samalla kun kuonat nostivat maan pH:ta, ne vapauttivat maahan sitoutunutta fosforia kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kuonat vaikuttivat maan hivenravinnepitoisuuksiin vain ensimmäisellä kasvukaudella kuonalevityksen jälkeen. Kuonien lannoitusvaikutus näkyi mukuloiden ravinnepitoisuuksissa. Teräskuona, joka lisäsi tehokkaasti maan Ca-pitoisuutta, lisäsi myös mukuloiden kalsiumpitoisuutta. Koevuosien sääolot olivat vaihtelevat ja vaikuttivat koetuloksiin. Sadot jäivät alhaisiksi kasvukaudella 2004 märkyyden ja kasvukaudella 2006 kuivuuden takia. Kalkituksessa ja maanparannuksessa normaalisti käytettävät kuonamäärät (5-12 t/ha) eivät vaikuttaneet kasvuston kehitykseen tai satoon. Sen sijaan normaaliin käyttömäärään verrattuna kymmenkertainen teräskuonamäärä (50 t/ha) hidasti kasvuston alkukehitystä kahdella ensimmäisellä kasvukaudella sekä vähensi sadon määrää ensimmäisellä kasvukaudella. Kuonalisäykset eivät vaikuttaneet sadon kokojakaumaan eivätkä tärkkelyspitoisuuteen. Kuonien vaikutus perunarupeen vaihteli vuosittain. Kasvukausi 2004 oli sateinen ja rupea esiintyi niin vähän, ettei kuonien vaikutusta perunarupeen voitu arvioida. Vuonna 2005 suurinta teräskuonamäärää (50 t/ha) lukuun ottamatta kaikki kuonalisäykset lisäsivät ruven esiintymistä. Sen sijaan vuonna 2006 kuonat eivät vaikuttaneet merkitsevästi ruven esiintymiseen. Kuonat eivät vaikuttaneet merkitsevästi sadon ulkoiseen laatuun yhtenäkään koevuonna.

Ostoskori


Ostoskorisi on tyhjä

Ajaston Kalenterikuvasto
Värien selitykset:
Myymälän hyllyssä.
  Hankintatuote, saatavuus saattaa olla epävarma.
 
 
  Painos loppu, myös kustantajan varastosta tai tuote ei ole tilattavissa kauttamme.
 
 

Kirjatiedustelut:
info@kansallinenkirjakauppa.fi
puh. 02-2831020

Toimistotarvikkeisiin:
info@kansallinenkirjakauppa.fi
puh. 02-2831030

Ajankohtaista

Facebook
0.36
Turun Kansallinen Kirjakauppa